Alkoholilaki

Eduskunta hylkäsi juuri alkoholilain uudistuksen. Uudistus sisälsi useita eri kohtia, mutta mikäli se olisi mennyt läpi, saisivat esimerkiksi ruokakaupat myydä vahvoja oluita ja limuviinoja ja pienpanimot saisivat suoramyydä tuotteitaan. Uudistusta vastaan olivat etenkin perussuomalaiset.

Varsinkin pienpanimot ovat jo vuosia odottaneet uudistusta, koska se helpottaisi niiden kasvua. Niiden kannalta olisi tärkeää, että ne saisivat myydä tuotteitaan vapaasti ilman liian tiukkoja rajoituksia. Se lisäisi niiden tuottoa ja samalla toisi lisää verotuloja Suomelle, koska alkoholivero on suuri. Panimot voisivat samalla laajentaa toimintaansa esimerkiksi tutustumiskäynneiksi, sillä ihmisillä olisi suurempi kiinnostus jos he voisivat ostaa laadukkaita pienpanimotuotteita käynnin yhtedessä.

Ymmärrän, miksi alkoholilain uudistusta vastustetaan. Onhan suomalaiset alkoholikansaa. En kuitenkaan usko kieltolain kaltaisten rajoitusten parantavan suomalaisten alkoholikulttuuria. Vaikka alkoholilain uudistus tulisikin menemään läpi, ei se muuttaisi ongelmakäyttäjien kulutuskäyttäytymistä, mutta helpottaisi suomalaisten yritysten alkua ja kasvua.

Halpatyövoima

Suomessa aina valitetaan siitä kuinka töitä ei ole tarpeeksi ja on työpaikkapulaa. Kuitenkin esimerkiksi rakennustyömaille ja palvelualoille palkataan työntekijöitä muista maista niinkuin naapuristamme Virosta.

Virolaisia tulee kymmeniätuhansia työskentelemään Suomeen väliaikaisesti paremman palkan perässä, ilman että suurinosa muuttaa Suomeen pysyvästi. Työvoiman pätevyydestä työhön liittyen ei ole mitään takuita, ja työntekijöiden joukkoon kuuluu niin ammatinomaavia osaajia kuin myös epäpäteviä palkattuja. Epäpätevien työntekijöiden palkkaaminen on myös iso riskitekijä, sillä heillä ei ole tietoa eikä kokemusta miten työpaikalla toimitaan, ja miten heidän tekemänsä työ voi vaikuttaa myöhempään lopputulokseen (erityisesti esimerkiksi rakennustyömailla).

Virolaisille ei myöskään makseta niin paljoa palkkaa kuin mitä suomalaisille työntekijöille pitäisi maksaa. Uskon sen olevan suurin syy virolaisten palkkaamiseen. Virolaiset eivät kuitenkaan tuo yhtä paljoa muita tuloja Suomeen kuin Suomessa vakituisesti asuvat.

Pitäisin siis parempana että työntekijöitä palkattaisiin eniten Suomesta, jolloin työpaikkoja tulisi suomalaisille, palkkataso olisi paremepi kuin minimipalkka, harmaantalouden ja pimeäntyön määrää olisi helpompi seurata ja vähentää, työntekijöiden pätevyydestä olisi parempi varmuus, sekä suuremman palkan mukana tulee myös suurempi verotus eli Suomi hyötyy siitä siinä mielessäkin.

- Alisa

Taksilupien vapauttaminen

Taksiluvat on sovittu vapautettavaksi vuonna 2018, ja sen myötä taksiyrittäjäksi pääsisi paljon helpommin, oman taksin hinnasta voisi päättää vapaasti, eikä taksiluvissa olisi enää määräsääntelyä. Tämä tarkoittaa sovellusten kuten Uber laillistumista, sekä kuluttajien valinnanvapauden lisääntymistä.

Kilpailun myötä hinnat pitää sopia aina ennen matkaa kuljettajan kanssa, sillä mitään standartoituja hintoja ei enää olisi. Taksilupien vapauduttua niiden määrä tulee kasvamaan nopeasti, mutta kysymyksenä pysyy vielä, että tulevatko hinnat pysymään kohtuuden rajoissa. Kilpailua ajatellen hintojen uskoisi pysyvän kurissa, mutta ottaen huomioon muissa maissa tapahtuneita ongelmia liian korkean hinnoittelun kanssa matkustaessa Uberilla, voi olla mahdollista että Suomessakin tullaan törmäämään samankaltaisiin tapauksiin. Trafilla tulee kuitenkin olemaan oikeus puuttua törkeisiin hintoihin, joten en usko sen tulevan liian suureksi ongelmaksi.

Pidän lupien vapauttamista siinä mielessä hyvänä asiana, että se antaa kuluttajille valinnanvapautta, sekä joustoa hinnoissa alempaan suuntaan kun taksi ei enää toimi monopolina. Kuitenkaan en tykkää uudistuksesta kokonaan sen takia, sillä oman perheen toimeentulo riippuu puoliksi taksiyrittämisestä, ja lupien vapautuminen tuo tähän hieman riskiä. Lupien vapauttaminen saattaa lisätä harmaatataloutta sekä verojenkiertoa, sillä taksitoimintaa olisi hankalampi valvoa.

- Alisa

Opintotuet ja -lainat

Opintotuet ovat monellakin tapaa ristiriitainen asia. Toisaalta tuet ovat aivan liian pieniä ajatellessa kohtuullista toimeentuloa, ja opiskelijoiden tuleekin pitää todella tarkkaa kirjaa menoistaan, jos haluaa selvitä rahoillaan koko kuukauden. Toisaalta taas pitäisi olla tyytyväinen, että Suomessa saa edes jonkinlaista tukea, mitä ei todellakaan kaikissa maissa ole tarjolla.

Aiemmin opiskelijat ovat saaneet asumislisää, joka on tavallisimmin ollut parin sadan euron pintaan, mikä ei ole riittänyt kattamaan edes suurinta osaa opiskelijoiden vuokrista. Tänä vuonna 1. elokuuta opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin ja vanha asumislisä lakkautetaan. Muutos vien noin 50 000 opiskelijalta kokonaan tuet pois, mutta toisaalta uusi järjestelmä on tasapuolisempi. Opiskelijat, joilla on korkeampi vuokra saavat myös suurempaa tukea, kuin opiskelijat, joilla on alhaisempi vuokra. Monet suhtautuvat muutokseen suhteellisen luottavaisesti, mutta kuitenkin varautuen.

Kuva: https://tarumaista.files.wordpress.com/2016/04/opintotukimuutos.jpg?w=676

Vuoden 2016 loppuun mennessä opintolainan määrä oli kasvanut lähes 30% kahden vuoden aikana. Tällöin syyskuun lopussa opintolainaa oli otettu yhteensä noin 340 miljoonaa euroa. Opintolainojen ottamisen kasvua voi selittää vuonna 2014 tullut uudistus. Uudistuksen myötä määräajassa valmistuvat korkeakouluopiskelijat voivat saada opintolainastaan hyvityksen. Opintolainojen suosiota nostavat myös niiden alhaiset korkotasot, sekä opiskelijoiden huono työllisyystilanne. Jos opiskelija ei saa osa-aikatöitä opiskelujensa ohelle, on eläminen ja opiskelujen rahoittaminen lähes mahdotonta ilman opintolainaa.

Jatkuvat opintotukien leikkaamiset vaikeuttavat opiskelijoiden toimeentuloa merkittävästi. Monista vähätuloisemmista perheistä tulevilla nuorilla voi myös jäädä opiskelut opiskelematta mahdottoman rahatilanteen takia. Tämän vuoden elokuussa korkeakouluopiskelijoiden opintotuki tippuu lähes 100 euroa. Toisaalta tuista leikatessa opintolainan mahdollinen suuruus puolestaan nousee. Tällöin kovin merkittäviä muutoksia ei opiskelijoiden tukien määrissä pitäisi tapahtua.

Kuva: http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article8792861.ece/ALTERNATES/w960/6_4_TVU_korkeakouluopintotuki_suomessa.png

Pikavipit

Pikavippi on lyhytaikainen vakuudeton kulutusluotto, joiden suuruus on Suomessa keskimäärin muutama sata euroa. Pikavippejä saa helposti yleisimmin tekstiviestillä tai netistä luotonantajan sivuilta. Pikavipit ovat usein nuoremmille suunnattuja lainoja, joista joutuu todella helposti velkakierteeseen.

Pikavippejä otetaan monesti pieneen rahan tarpeeseen, mutta lopulta laina voi tulla todella kalliiksi, sillä pikavippien korko voi olla moninkertainen itse lainattuun rahasummaan verrattuna. Järjettömän suuruisten korkojen takia ihmisillä ei ole varaa maksaa lainojaan takaisin, jolloin monet turvautuvatkin jonkin toisen firman pikavippeihin maksaakseen edellisen lainan. Tällöin ihminen joutuu monesti velkakierteeseen, josta on todella vaikeaa päästä pois. Maksamattomista lainoista taas tulee maksuhäiriömerkintöjä ja ihminen menettää luottotietonsa.

Vuonna 2013 säädetyn lain mukaan alle 2000€ pikavippien korkokatto on 50%. Nykyään kuitenkin jotkin pikavippifirmat kiertävät lakia säätämällä pienimmäksi lainattavaksi summaksi 2010€, jolloin lainoille ei ole määrättyä korkokattoa. Tällä tavoin pikavippifirmat pystyvät edelleenkin ”ryöstämään” ihmisten rahoja. Oikeusministeriö on ehdottanut harkittavaksi korkokattoa myös suuremmille pikavippi lainoille.

Suurin riskiryhmä pikavipeille ovat epätoivoisesti rahaa tarvitsevat nuoret, joita houkuttelee heti tilille ilmestyvä raha. Nuoret eivät vielä ole kovin kokeneita rahankäytössä, jolloin he menevät helposti halpaan pikavippifirmojen mainoksista. Luultavasti monet nuoret ovat myös melko sinisilmäisiä firmojen ”huijauksia” kohtaan, sekä ajattelevat, että eihän nyt itse mihinkään velkakierteeseen voi joutua. Monesti lainojen ohessa myös luvataan itselle sopiva maksuaika, mutta ei mainita mitään koron kasvamisesta.

Kuva: http://jeninamaria.blogspot.fi/

Nuorten kesätyöt

Suurimmalla osalla aikuisista on oletus, että noin 15 vuotiaasta lähtien nuorten tulisi olla kesätöissä, niin kuin he itsekin ovat olleet. Tänä keväänä on myös uutisoitu melko paljon siitä, kuinka kesätyöpaikkoja oli tarjolla nuorille suurempi määrä kuin pitkään aikaan. Omalla ja kavereiden kokemuksella voin kuitenkin sanoa, että ei se kesätyön saaminen kovinkaan helppoa ole ollut.

Tänä päivänä on koko ajan yhä vaikeampaa saada kesätöitä, varsinkin alaikäisenä. Monessa työpaikassa vaatimuksena on täysi-ikäisyys tai jonkinlainen alan koulutus. Monesti kesätyöilmoituksissa huomaa myös sen, että hakijoilta vaaditaan jopa monen vuoden kokemusta työstä. Nuoria kehotetaan aina menemään töihin, mutta miten tämä yhtälö on mahdollinen, jos kokemattomia nuoria ei palkata keräämään sitä nimenomaisesti arvostettua kokemusta. Täysi-ikäisyydestäkään huolimatta ei monia ovia aina ole avoinna. Itsekin kuvittelin tänä vuonna täysi-ikäisenä saavani helposti töitä, mutta toisin kävi. Yhtenä huonona puolena varsinkin lukiota käyville, syksyllä kirjoittaville 2.-luokkalaisille on myös se, että töissä tulisi monesti olla koko kesä, tai sinun palkkaamistasi ei edes harkita. Tällöin tuskin kenelläkään olisi hirveästi energiaa tai aikaa lukea edessä häämöttäviin kirjoituksiin. 

Työnhaussa, ja varsinkin lopullisen työn saamisessa painottuu nykyään suuresti myös erilaiset suhteet firmoihin ja työnantajiin. Jos itsellä tai kenelläkään sukulaisella ei ole edes jonkinlaista suhdetta työpaikkoihin, on vaikea pelkällä tavallisella hakemuksella erottua satojen hakijoiden joukosta. Tämänkin huomaa oman kokemuksen kautta, sillä itsekin olen saanut kaksi kolmesta kesätyöpaikastani vuosien saatossa ainoastaan suhteiden takia.

Kuva: http://www.verikoirat.com/nettisarja/sarjat/1750-kesatyo.html